Miksi paineen alla jäädytään?

Miksi paineen alla jäädytään?
Tähän ei tietenkään ole vain yhtä vastausta, koska paineen alla jäätyminen on monimutkainen ilmiö, mikä kaipaa vielä lisää tutkimusta. Se on kuitenkin tyypillistä monelle urheilijalle ja sitä on pyritty selittämään useiden eri teorioiden avulla.
Yleensä jäätymiseen voi liittyä urheilijan tietyt piirteet sekä kognitiiviset tekijät. Esimerkiksi on tutkittu, että se mihin urheilija suuntaa huomionsa voi vaikuttaa merkittävästi siihen onnistuuko urheilija paineen alla vai ei.
Huomioon liittyen on pohdittu häiriötekijöiden vaikutusta urheilijan suoritukseen. On esitetty, että häiriötekijät vaikuttavat työmuistiimme (rajallinen ja lyhytkestoinen muisti). Jos urheilija keskittyy tehtävän lisäksi esimerkiksi ajatuksiin epäonnistumisesta, yhden tehtävän (pelkkä urheilusuoritus) suorituksesta tuleekin ikään kuin kahden eri tehtävän tilanne. Tällä tarkoitetaan sitä, että suorituksen kontrollin säilyttäminen sekä epävarmat ajatukset taistelevat keskenään työmuistin rajallisesta kapasiteetista. Tämä voi luonnollisesti vaikuttaa negatiivisesti suoritukseen.
Tietenkin täytyy huomioida, että kaikki suoritukset eivät juurikaan vaadi työmuistin käyttöä. Tällaiset suoritukset ovat automatisoituja, yleensä motorisia taitoja, jotka ovat harjoittelun myötä hiottuja. Kyseiset taidot eivät yleensä kärsi edes häiriötekijöiden ympäröimänä.
Voiko paineen alla huomion suuntaamista olennaiseen kehittää? Tottakai! Esimerkiksi joskus harjoittelemalla paineen alla ja luomalla harjoituksiin silloin tällöin tilanteita, joissa huomion suuntamista olennaiseen voi häiriötekijöiden ympäröimänä harjoitella.
Lopuksi mielenkiintoinen ajatus jälleen psykologian opinnoistani, minkä voi mielestäni yhdistää huomion suuntaamiseen. Ovatko negatiiviset ajatukset itsessään ongelma vai se, että uskomme niitä liian helposti? Olemme kriittisiä kun luemme artikkeleita ja tutkimuksia, mutta tulisiko meidän olla myös kriittisempiä omien ajatustemme suhteen? Jos liian helposti uskomme negatiivisia ajatuksia esimerkiksi epäonnistumisesta tai siitä, että olisimme huonompia tai heikompia kuin muut, vaikuttaa se varmasti mieleen, hyvinvointiin sekä suoritukseen.
Omien ajatusten krittiinen tarkastelu sekä huomion tietoinen suuntaaminen ovat haastavia asioita, mutta se ei tarkoita sitä etteikö niitä voisi oppia! 😀